[[Site/Publish_:_unsupportedBrowser]]


Aija Lund

Olen Kokemäeltä kotoisin oleva erityispedagogi ja erityisluokanopettaja sekä opinto-ohjaaja. Olen valmistunut Turun yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi, pääaineenani erityispedagogiikka. Erilliset erityisopettaja- ja opo-opinnot olen suorittanut Jyväskylän yliopistossa. 

Olen myös yhteiskuntatieteiden maisteri (hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma/Tampereen yliopisto) sekä filosofian maisteri (pääaine: digitaalinen kulttuuri/Turun yliopisto).

Työhistoriani koostuu pääosin (erityis)opetuksesta, ohjauksesta sekä projektihallinnasta ja sisällöntuottamisesta.

Matematiikan taitojen testaus

 

Matematiikan taitojen testaukseen käytetään standardoituja testejä, joissa yksilön suorituksia voidaan verrata ikätason mukaan. Numeeristen tulosten lisäksi testattava saa lausunnon sekä suosituksia harjoitteluun.

Matematiikan testit auttavat löytämään taidonpuutteita: kompastuskiviä, joita voivat olla esimerkiksi

- “kielelliset” (matemaattisten käsitteiden ja symbolien muistaminen tai ymmärtäminen),

- “havaintopohjaiset” (numeroiden ja laskumerkkien havaitseminen ja lukeminen,
    kappaleiden ryhmittely)

- “tarkkaavaisuuspohjaiset” (lukujen kopioiminen oikein, lainausten muistaminen,
    laskumerkkien huomioiminen) 

- sekä “matemaattisiin” taitopuutteisiin liittyvät (kertotaulut, laskusäännöt, lukujonotaidot) vaikeudet. 

Matematiikan vaikeudet ilmenevät hyvin erilaisina ja eritasoisina yksilöstä riippuen. 

Henkilöä, jolla on matematiikan vaikeuksia, voidaan tukea tarpeisiin vastaavilla tukitoimilla ja opetusmenetelmillä, muun muassa konkretisoimalla ja havainnollistamalla esineiden, oppimisvälineiden tai piirtämisen avulla ja tuomalla esiin oppijan omia vahvuuksia sekä matematiikan tärkeyttä arjessa. 


Matematiikan vaikeuksien ilmeneminen
 

Matematiikan vaikeudet näkyvät monin tavoin matemaattisissa suorituksissa. Ongelmat
ilmenevät muun muassa matemaattisessa suoriutumisessa, tunteissa matematiikkaa
kohtaan sekä käyttäytymisen tasolla.

1) Ilmeneminen matemaattisessa suoriutumisessa 

 Kun matematiikka on vaikeaa, on suoriutuminen yleensä hidasta ja laskeminen
on mekaanista. Matemaattiset peruskäsitteet ovat epäselviä ja laskuihin liittyviä
sääntöjä on vaikea hahmottaa/muistaa. Vaikeuksia voivat tuottaa erityisesti desimaaliluvut, murtoluvut sekä jakaminen jakokulmassa; kertotaulu ei automatisoidu,
eikä kertotaulua ymmärretä. Myös sanalliset tehtävät ovat haasteellisia,
niitä on vaikea ymmärtää, valita oikea laskusuoritus sekä arvioida tuloksen
suuruusluokkaa ja oikeellisuutta.

2) Ilmeneminen tunteissa matematiikkaa kohtaan

Ongelmien kokeminen voi aiheuttaa voimakkaitakin (negatiivisia) tunteita matematiikkaa
ja sen opiskelua kohtaan. Oma epävarmuus ja opittavan aineksen
vaikeus voi tuottaa vastenmielisyyttä matematiikkaa ja sen opiskelua kohtaan.
Matematiikka voi aiheuttaa myös pelkoa omaan suoriutumiseen liittyen,
erityisestikoetilanteissa, tai sosiaalisiin tekijöihin liittyen: muut saattavat
huomata osaamattomuuden, mistä voi syntyä häpeän tunnetta. Joskus
pelko voi aiheuttaa lamaantumisen, jolloin suoritus heikkenee entisestään. Tällöin
saattaa syntyä myös puolustusreaktioita, ärtymystä tai vihan tunteita.

3) Ilmeneminen käyttäytymisessä matematiikan opiskelua kohtaan

a) Pakeneminen
Jos matematiikka tuntuu vaikealta ja epämiellyttävältä, voi sitä haluta paeta,
välttää ja torjua. Toisaalta vastenmielisyys voi näkyä aggressiivisuutena ja puolusteluna:
”miksi opiskella matematiikkaa, kun sitä ei kuitenkaan tarvitse omassa
elämässään?”.

b) Kohtaaminen
Moniin opintoihin matematiikka kuitenkin kuuluu pakollisena osana; se on ammattiin
valmistumisen edellytyksenä. Mutta aiempien kokemusten pohjalta, henkilö haluaa
vältellä suoritusta ja etsiä muita selviytymisstrategioita. Tällaisia strategioita ovat
muun muassa pinnallisiin strategioihin turvautuminen: pyrkimys turvautua sanallisen
tehtävän sanoihin: sana ”vähemmän” viittaa vähennyslaskuun, ”yhteensä” yhteenlaskuun
tai että opiskelija päättelee tarvittavan laskutoimituksen tehtävän sisältämistä
numeroista: ”jos toinen luku on iso ja toinen pieni, silloin kyseessä on varmaankin jakolasku”
sekä ulkoa opettelu ja erilaisten kaavojen ja sääntöjen mukaan toimiminen.

Monien opiskelijoiden matemaattista toimintaa hallitsee erilaisten miniteorioiden
käyttö. Miniteoriat ovat joko kokonaan virheellisiä käsityksiä tai sitten vain osittain
toimivia. Ne ovat osa opiskelijan subjektiivista tietoa; tietoa, jonka hän kuvittelee olevan
totta. Miniteorioita ovat muun muassa seuraavanlaiset käsitykset: ”jakolaskussa
suurempi jaetaan aina pienemmällä”, ”kertolaskussa tulee aina suurempi vastaus (ja
jakolaskussa pienempi)”, ”kun grammoja muutetaan milligrammoiksi, on vastauksessa
aina neljä numeroa” ja ”muistinumero on aina yksi tai ainakin se pienempi numero”.
Miniteoriat ovat opetuksen ja oppimisen avulla muodostuneita ja niitä on vaikea
muuttaa.

Vaikeudet voivat ilmetä myös kaavojen soveltamisen vaikeutena, mittayksiköiden
käyttämisessä, laskuvaiheiden auki kirjoittamisessa, lukujen oikeinkirjoituksessa
(numeroita voi myös puuttua, olla liikaa tai ne voivat vaihtaa paikkaa) sekä avaruudellisessa
hahmottamisessa.